Osaamisvaatimukset vastavalmistuneelle rakennesuunnittelijalle

Tämän diplomityön tarkoituksena oli selvittää ammattikorkeakouluista valmistuvien rakennesuunnittelijoiden osaamistarpeita sekä heidän omaa osaamistaan verrattuna viranomaisten heille asettamiin pätevyysvaatimuksiin. Lisäksi haluttiin selvittää rakennesuunnitteluyritysten esimiesten ja suunnittelupäälliköiden näkökulmia heille palkattavien rakennesuunnittelijoiden osaamistarpeista ja -vaatimuksista. Tarkoitus oli myös selvittää ammattikorkeakouluissa työskentelevien rakennetekniikan lehtoreiden ja päätoimisten tuntiopettajien näkökulmia rakennetekniikan opetuksen nykytilasta ja mahdollisista haasteista ja kehittämiskohdista. Nämä selvitykset tehtiin kirjallisuustutkimuksena sekä haastattelu- ja kyselytutkimuksena. Opinnäytetyön alussa suoritettiin kirjallisuustutkimuksena rakennesuunnittelijoiden osaamisvaatimusten kartoitus viranomaisten näkökulmasta. Maankäyttö- ja rakennuslain sekä valtakunnallista pätevyysrekisteriä pitävän Fise Oy:n asettamat vaatimukset eri suunnittelutehtävien vaativuusluokkiin ohjaavat osaltaan rakennesuunnittelijoilta vaadittavia opintopistemääriä hyvinkin tarkasti. Työssä verrattiin kahden ammattikorkeakoulun rakennetekniikan tutkintoon suoritettavien opintojen opintopistemääriä näihin vaatimuksiin. Vertailun mukaan nykyisin ammattikorkeakoulujen rakennetekniikan opetussuunnitelmat sisältävät kantavien rakenteiden Vaativan (V) rakennesuunnittelijan kelpoisuusvaatimukset opintojen osalta. Tuleva maankäyttö- ja rakennuslain muutos tulee mahdollisesti asettamaan uusia vaatimuksia myös rakennesuunnittelijoille tietomallintamisen pakollisuutena sekä rakentamisen hiilijalanjäljen laskentavaatimuksena. Nämä asiat tuleekin huomioida tulevien vuosien rakennetekniikan opetussuunnitelmien päivityksissä. Tutkimukseen haastateltiin kolmea rakennesuunnittelutoimistossa työskentelevää toimihenkilöä, jotka muiden töidensä ohella myös palkkaavat rakennesuunnittelijoita toimistoihinsa. Lisäksi kyselytutkimuksella tavoitettiin useampia rakennesuunnittelutoimiston tiimipäällikköä ja esimiestä. Heidän mukaansa aloittelevan rakennesuunnittelijan tärkeimmät osaamisvaatimukset ovat rakenteiden mitoittamiseen liittyvä osaaminen sekä tietomallintamisen ja rakennesuunnitelmien laadinnan osaaminen. Myös tiimityöskentely-, viestintä- ja vuorovaikutusosaamista vaaditaan rakennesuunnittelijoilta. Jonkin aikaa sitten valmistuneiden rakennesuunnittelijoiden kyselytutkimuksen mukaan suurin osa heistä oli rakennesuunnittelijan tutkintoon sisältyneisiin opintoihinsa pääosin tyytyväisiä. Tutkinto-opetukseen toivottiin enemmän suunnittelutoimistoissa eteen tulevien kaltaisten tehtävien ja ongelmien harjoittelua isompia kokonaisuuksia muodostavien harjoitustöiden avulla. Kyselyn mukaan myös tietomallintamista ja suunnitelmien laatimista tulisi harjoitella opintojen aikana enemmän. Tutkinnosta ei kyselyn mukaan haluttu suoraan jättää mitään opintoja pois. Ammattikorkeakouluissa rakennetekniikkaa opettavien lehtoreiden ja päätoimisten tuntiopettajien kyselyssä tuli esiin matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen tason laskun vaikutukset rakennesuunnittelijan koulutukseen. Tähän ongelmaan tulisi panostaa jo alemmilla kouluasteilla, jolloin matematiikan osaamisesta johtuvat ongelmat eivät vaikeuttaisi rakennesuunnittelun ammattiaineiden opetusta. Kirjallisuustutkimuksen, kyselyiden ja haastatteluiden pohjalta laadittiin ehdotus rakennesuunnittelijan ohjeelliseksi opetussuunnitelmaksi. Se jaoteltiin opintokokonaisuuksiin, opintojaksoihin ja niiden osaamistarpeiksi

EuBrewNet – A European Brewer network (COST Action ES1207), an overview

COST Action ES1207, EuBrewNet, was proposed to coordinate Brewer spectrophotometer measurements of ozone, spectral UV and aerosol optical depth (AOD-UV) in the UV within Europe, and unite the ozone, UV and AOD communities, through a formally managed European Brewer Network capable of delivering a consistent, spatially homogeneous European data resource. With emphasis on the ozone measurements, an overview is given of new calibration and instrument characterization procedures, which are then incorporated into new algorithms for the determination of total column ozone taking account of non-linearities and stray light effects within the spectrometer. A new near real time database is described where all raw data are processed centrally and subjected to the same quality control criteria. Data products are produced in levels that reflect the stages of quality control applied from initial near real time to final archive quality for trend analysis. Work is ongoing to complete similar procedures for the UV and AOD-UV data products. Governance of the new network, which has already expanded beyond the boundaries of Europe, will be overseen directly by the WMO Scientific Advisory Groups

CEOS Intercalibration of Ground-Based Spectrometers and Lidars: Contract Change Notice 2012-2013: Final Report

This document is the final report of the Intercalibration of ground-based spectrometers and Lidars - Extension 2012-2013. It summarizes the activities performed in the period from November 2012 until December 2013 and the main results obtained

The European COST Action EUBrewNet: towards consistency in quality control, quality assurance and coordinated operations of the Brewer Instrument

Presentación realizada en: 10th meeting of the Ozone Research Managers (ORM) como parte de "Vienna Convention for the Protection of the Ozone Layer", celebrado en Ginebra (Suiza) del 28 al 30 de marzo de 2017

Correcting Stray Light in Single-monochromator Brewer Spectrophotometers

Póster presentado en: Quadrennial Ozone Symposium 2012 (QOS 2012), celebrado del 27 al 31 de agosto de 2012 en Toronto, Canada

Vertical Distribution of Arctic Methane in 2009–2018 Using Ground-Based Remote Sensing

We analyzed the vertical distribution of atmospheric methane (CH4) retrieved from measurements by ground-based Fourier Transform Spectrometer (FTS) instrument in Sodankyla, Northern Finland. The retrieved dataset covers 2009-2018. We used a dimension reduction retrieval method to extract the profile information, since each measurement contains around three pieces of information about the profile shape between 0 and 40 km. We compared the retrieved profiles against Atmospheric Chemistry Experiment Fourier Transform Spectrometer (ACE-FTS) satellite measurements and AirCore balloon-borne profile measurements. Additional comparison at the lowest tropospheric layer was done against in-situ measurements from a 50-m-high mast. In general, the ground-based FTS and ACE-FTS profiles agreed within 10% below 20 km and within 30% in the stratosphere between 20 and 40 km. Our method was able to accurately capture reduced methane concentrations inside the polar vortex in the Arctic stratosphere. The method produced similar trend characteristics as the reference instruments even when a static prior profile was used. Finally, we analyzed the time series of the CH4 profile datasets and estimated the trend using the dynamic linear model (DLM)

Statistics-based evaluation of the stray-light effect on ozone measurements in the framework of the European Brewer Network (EUBREWNET)

Póster presentado en: Nordic Ozone Group Meeting celebrado en Copenhague (Dinamarca) el 7 y 8 de mayo de 2015

Spectral UV measurements within the EUropean BREWer NETwork: COST Action ES1207 (2013-2017)

Presentación realizada en: European Conference on Solar UV Monitoring-ECUVM, celebrada en Viena del 12 al 14 de septiembre de 2018

Performance of the FMI cosine error correction method for the Brewer spectral UV measurements

Non-ideal angular response of a spectroradiometer is a well-known error source of spectral UV measurements and for that reason instrument specific cosine error correction is applied. In this paper, the performance of the cosine error correction method of Brewer spectral UV measurements in use at the Finnish Meteorological Institute (FMI) is studied. Ideally, the correction depends on the actual sky radiation distribution, which can change even during one spectral scan due to rapid changes in cloudiness. The FMI method has been developed to take into account the changes in the ratio of direct to diffuse sky radiation and it derives a correction coefficient for each measured wavelength. Measurements of five Brewers were corrected for the cosine error and the results were compared to the reference travelling spectroradiometer (QASUME). Measurements were performed during the RBCC-E (Regional Brewer Calibration Center – Europe) X Campaign held at El Arenosillo, Huelva (37∘ N, 7∘ W), Spain, in 2015. In addition, results of site audits of FMI's Brewers in Sodankylä (67∘ N, 27∘ E) and Jokioinen (61∘ N, 24∘ E) during 2002–2014 were studied. The results show that the spectral cosine error correction varied between 4 and 14 %. After that the correction was applied to Brewer UV spectra the relative differences between the QASUME and the Brewer diminished even by 10 %. The study confirms that the method, originally developed for measurements at high latitudes, can be used at mid-latitudes as well. The method is applicable to other Brewers as far as the required input parameters, i.e. total ozone, aerosol information, albedo, instrument specific angular response and slit function are available.This article is based upon work from the COST Action ES1207 “A European Brewer Network (EUBREWNET)”, supported by COST (European Cooperation in Science and Technology). This study was partially supported by the research projects CGL2014-56255-C2-1-R and CGL2014-56255-C2-2-R granted by the Ministerio de Economa y Competitividad from Spain

Detecting volcanic sulfur dioxide plumes in the Northern Hemisphere using the Brewer spectrophotometer, other networks, and satellite observations

This paper demonstrates that SO 2 columnar amounts have significantly increased following the five largest volcanic eruptions of the past decade in the Northern Hemisphere. A strong positive signal was detected by all the existing networks either ground based (Brewer, EARLINET, AirBase) or from satellites (OMI, GOME-2). The study particularly examines the adequacy of the existing Brewer network to detect SO 2 plumes of volcanic origin in comparison to other networks and satellite platforms. The comparison with OMI and 45 GOME-2 SO 2 space-borne retrievals shows statistically significant agreement between the Brewer network data and the collocated satellite overpasses. It is shown that the Brewer instrument is capable of detecting significant columnar SO 2 increases following large volcanic eruptions, when SO 2 levels rise well above the instrumental noise of daily observations, estimated to be of the order of 2 DU. A model exercise from the MACC project shows that the large increases of SO 2 over Europe following the Bárðarbunga eruption in Iceland were not caused by local sources or ship emissions but are clearly linked to the eruption. We propose that by combining Brewer data with that from other networks and satellites, a useful tool aided by trajectory analyses and modeling could be created which can be used to forecast high SO 2 values both at ground level and in air flight corridors following future eruptions